lauantai 19. toukokuuta 2012

Löytöjä ja hyvää mieltä

Tulossa ärsyttävää "elämä on ihanaa" päivitys, mutta kun se on siitä kannattaa riemuita! Pidennetty viikonloppu alkoi jo keskiviikkona, ja kun Diablo III ilmestyi tällä viikolla on O-P:n aika mennyt pitkälti tietokoneen ääressä. Minä olen ollut ymmärtäväinen tyttöystävä ja keskittynyt muihin hyviin asioihin, kuten kirjoihin ja Gilmoren tyttöihin. Tuota peliä on vissiin oikeasti odotettu...

Tänään kuitenkin pääsimme  pelikammiostamme ulos kun Herra Puukenkä ja Neiti Räsymatto hakivat meidät kirpparoimaan! Sitä ennen saimme Räsymatolta Totoro -julisteemme kehystettynä ja kyllä noinkin yksinkertaisella asialla kuin oikeanlaisilla kehyksillä voi saada koko kuvasta aivan erilaisen! Olen todella tyytyväinen lopputulokseen ja odotan innolla sitä, että saamme loputkin kehystettäväksi viskaamamme asiat kehyksissä takaisin. Hihi! Niin ja muutamia kehystettäviä lisää odottaa jo takataskussa. Ehkä ne pääsevät syksyllä Neiti Räsymaton hellään huomaan.


Juliste on kokoa A3, selvennyksenä kun minkään sortin mittasuhteita ei ole tarjolla. Näyttää mielestäni täydelliseltä uusissa punaisen punaisissa kehyksissään! Kuva on hieman sumuinen, mutta riittänee tähän tarkoitukseen.

Kehystetyn Totoron luovuttamisen (juhlallinen ja arvokas tilaisuus oli toki kyseessä) suuntasimme muutamalle Lahden kirpputorille. Ensimmäiseltä kirpparilta saaliiksi sain peltisen Pikku Myy -rasian (3e, rakastan peltipurkkeja hieman liiaksikin, asia jota O-P aina ihmettelee. Muistutan kyllä häntä siitä, että jokaiselle purkille on löytynyt paikkansa ja tarkoituksensa, hukkaostoksia ei siis ole tehty!), toiselta kirppikseltä löysin lasipurkin ja keittiöpyyhkeen (yhteensä 2,5e), mutta! Viimeisellä kirpputorilla odotti oikea aarre! Löysin nimittäin kaksi Peppi Pitkätossu -seinälautasta ja vieläpä alkuperäisissä pakkauksissaan. Lautaset näyttivät niin näteiltä ja hintaakin niillä oli vain 5e/kpl, mutta usein kun näkee jotain keraamista ja käyttämätöntä ja siinä on Muumi tai jotain muuta kivaa niin hintakaan ei vastaa sitä, mitä kirpparilla pitäisi. Pähkäilin siis tovin, että yritetäänkö minua nyt huijata, mutta Neiti Räsymatto onneksi tiesi kertoa, että lautaset ovat 90-luvulta, eli mistään trokaamisesta ei varmaankaan nyt ole kysymys. Sitten pitikin pähkäillä se, että onko molempiin lautasiin varaa. Elän muuton kynnyksellä ja samaan syssyyn varattiin elokuulle matka, tällä hetkellä elämässä on siis pieni taloudellinen katastrofi, joten tuntui hieman pähkähullulta ajatukselta laittaa 10 euroa seinälautasiin ja meinasin jättää toisen lautasista taakseni. Onneksi O-P pelasti tilanteen ja päätti ostaa minulle molemmat ennakkosynttärilahjana. Ja kotona sitten selvisikin, että kyseiset lautaset maksavat huuto.netissä vähintään 20 euroa. Todellinen löytö siis tehty!

Mörkö ei löytynyt kirpparilta, se tuli lahjoituksena kirppistovereiltamme. Ostohetkellä en vielä tiennyt mihin tarkoitukseen Pikku Myy päätyisi, mutta kotona välähti! Olen pitkään etsinyt oikean kokoista purkkia lääkekaapiksi. Tuo sopii siihen tarkoitukseen vallan mainiosti.

En tiedä vielä mitä tähän tulee, mutta se menee uuteen kotiin Helsinkiin.


Kesäinen keittiöpyyhe. Olen alkanut löytämään vaatteisiini ja sisustukseen värejä. Ystävä H totesikin jokin aika sitten nähdessään minut kukkamekko päällä, että: "Sä et näytä enää teinisatanistilta" :D


Lopuksi ihanat uudet aarteeni!

 Pakkauksissa



"Lattiaan ei saa koskea"


"Peppi paistaa räiskäleitä"


Mukana oleva paperi kertoi mitkä taulut vielä puuttuvat. Kaksi ylintä olisi kyllä ihanaa löytää!

Kieltämättä hieman hävettää, ettei taulujen valmistaja Rörstrand sanonut ensin minulle mitään, mutta sehän on se sama astiavalmistaja, jonka astioita (myös niitä uusia Peppi -mukeja, joita siis Suomestakin saa) olen kaupassa monet kerrat ihastellut. Eipähän livahda enää mielestä, onneksi on google, joka kertoo kaiken.

Kunnon kirppiskiertely päättyy yleensä vohveleihin, lettuihin tai jäätelöön. Niin myös tällä kertaa. Masut syötiin jätskiä täyteen ja pelattiin myös yksi kierros Samuraita.

En tiedä vielä tulevatko Peppi Pitkätossut mukaan uuteen kotiin Helsinkiin vai jäävätkö ne toistaiseksi Lahden kotiin (viikot täällä yksin asuva O-P ei kyllä jostain syystä innostunut ajatuksesta, että keittiössä ois miun Muumitaulujen lisäksi myös Pepit... Kumma mies), toisinaan kyllä ärsyttää suunnattomasti kun omistaa oikeasti aika kivoja juttuja, mutta rakentaa kahta pesää ja molemmat ovat kuitenkin hieman vajavaisia. Voi sitä onnen päivää kun kodit vihdoin yhdistyvät ja saa kaiken kivan saman katon alle. Omaisuuden lisäksi siis myös kivan pojan.

Peppi -lautasissa ei muuten ole narua valmiina. Mikä on varmin tapa sitoa seinälautaseen naru ja millaista narua sen pitää olla, etteivät uudet ihanat tipahda heti lattialle!

2 kommenttia:

  1. Ihania löytöjä ja mielettömät kehykset. Kyl se on niin, ett kehykset tuo jo entuudestaan kivoihin asioihin oman ekstransa.

    Keramiikan ripustus taas on ihan oma lajinsa... Ripustusekspertti en suinkaan oo, mutta niin... oon suunnitellu omiin sellasia metallisia kehikoita (joiden nimee en tietenkään tiiä enkä kuvaakaan löytäny esimerkiks). Toki niistä jää sitten etupuolelle näkyviin jonkin verran. Jos keksit jonkun pysyvän ja vähemmän näkyvän ratkaisun, niin saa ihmeessä kertoa täällä. Ittellä on sattuneesta syystä jäänyt vähän "roikkumaan" tuo taulujen ripustus... :)

    VastaaPoista
  2. Noi seinälautaset on siis tosi pienet- sellaiset isothan kannattaa niillä metallisilla apuasioilla (tiedän mistä puhut, mutten myöskään tiedä nimeä:) seinälle. Noihin pieneen riittänee oikeanlainen naru (ei liian liukas ettei solmu aukee) ja tiukka solmu. Pepit odottaa kuitenkin vielä hetken, katsotaan muuton jälkeen kumpaan kotiin päätyvät. :)

    VastaaPoista